 |
Jos haluat edistyä maalausharrastuksessa, kysy itseltäsi aina maalatessa tämä kysymys.
Taiteen opettelu on hyvin pitkälti tekemistä. "Tekemällä oppii" ja "harjoitus tekee mestarin". Mitä enemmän maalaa, sitä enemmän voi kehittyä. Se mistä harvoin puhutaan on harjoittelun toinen puoli. Maalaamisen harjoittelua ei voi typistää määrään ja tehtyihin maalauksiin, sillä harjoittelukin voi olla tehotonta, jos siitä puuttuu tämä yksi elementti. Maalaamisen harjoittelun tulee olla tietoista, ellei kyse ole puhtaasta tajunnanvirrasta ja väreillä leikittelystä (mikä on totta kai myös täysin ok). Tiedän, että tämä voi kuulostaa tylsän analyyttiseltä, mutta oikeasti kyse on hyvin käytännöllisestä asiasta.
Mutta mitä tämä "tietoinen maalaamisen harjoittelu" sitten oikein tarkoittaa?
Oletko joskus saanut idean maalaukselle ja alkanut innoissasi toteuttaa sitä? Jossain vaiheessa maalaus ei näytäkään siltä kuin ajattelit ja niinpä kokeilet vähän kaikkea. Lisäät värejä sinne sun tänne, maalaat jonkin kohdan yli, vaihdat sivellintä, kokeilet jotakin uutta väriä. Mitä enemmän teet, sitä kurjemmalta maalaus näyttää. Yrität katsoa mallia muiden töistä, mutta mikään ei oikein toimi. Turhaudut ja ajattelet, että olet ihan surkea. Et vaan osaa.
Oikeasti kyse ei ole siitä, ettet osaisi tai voisi oppia. Ongelma on siinä, että lähestyt maalaamista tekemisen kautta sen sijaan, että pysähtyisit tietoisesti tarkastelemaan maalausta ja analysoimaan sitä. Maalausta ei korjata kokeilemalla sattumanvaraisesti vain jotain tai pelkästään lisäämällä asioita kankaalle tai paperille toivoen, että jokin asia pelastaisi maalauksen. Juuri tämä on se, mihin monet sortuvat: tekemään ja maalaamaan lisää ennen kuin on miettinyt mitä kannattaisi tehdä. On paljon parempi mennä hitaasti oikeaan suuntaan kuin nopeasti väärään suuntaan ja siksi haastavalla hetkellä pysähdy, laske sivellin alas ja katso maalausta kunnolla tietoisen analyyttisten lasien läpi. Kysy itseltäsi yksi kysymys, joka pitäisi pysähtyä kysymään itseltään aina kun maalaa ja varsinkin silloin, jos maalauksessa tuntuu olevan jotain pielessä. Ja se kysymys on tämä:
Mitä maalauksessa on liikaa ja mitä liian vähän?
Kun pysähtyy ja tarkastelee maalaustaan sen kautta mitä siinä on liikaa ja mitä liian vähän, alkaa tunnistaa ongelmakohtia. Jostain kohdasta saattaa puuttua varjot, toisessa kohdassa ei ole tarpeeksi vaaleita sävyjä, sommitelma voi olla haastava ja painopiste liikaa toisessa reunassa, väreistä saattaa puuttua kirkkaus tai ne eivät ole tarpeeksi murrettuja, lämpimiä tai kirkkaita. Yleensä ongelmat maalauksissa typistyvät juuri tähän asiaan: maalauksessa on jotain liikaa tai liian vähän ja taiteilijan tehtävä on tunnistaa mikä ongelmakohta on ja pohtia sitten miten se korjataan. Tällä tavalla jokaisesta maalauksestaan myös tietoisesti oppii jotain. Kyse on oikeasti simppelistä tekniikasta, jota hyödyntämällä kehityt taatusti!
Varsinkin kuvataideharrastuksen ongelma aloittelijan kannalta on siihen liittyvä tietynlainen taiteilijamyytti. Taiteilijaksi synnytään, taiteilija luo ja taiteilija on intuitiivinen. Tällaista narratiivia toistamalla unohdetaan se, että jokainen taiteilija on ottanut kynän ja siveltimen ensimmäistä kertaa käteensä ja joutunut opettelemaan kaiken oppimansa alusta saakka. Totta kai jotkin asiat tulevat helpommin toisille meistä, mutta se ei tee harjoittelusta ja asioiden tietoisesta opiskelusta merkityksetöntä. Itse olen tehnyt taidetta lapsesta saakka ja yhä edelleen tunnen onnistumisentunnetta ja oivaltamiseniloa, kun hoksaan jonkin uuden tekniikan tai onnistun vaikeassa asiassa. Varsinkin, kun tiedän tehneeni tietoisesti töitä kehittymisen eteen. Kehittyminen ei tapahdu siis vain mekaanisesti maalaamalla uudelleen ja uudelleen. Silloin saattaa jopa päätyä toistamaan omia ongelmakohtiaan. Tehokkainta kehittyminen on silloin, kun oppii löytämään virheet ja korjaamaan niitä. Virheitä ei siis kannata pelätä, vaan pikemminkin niihin kannattaa suhtautua innolla, kun sellaisen hoksaa. Silloin olet jo pitkällä ja seuraavaksi voit keskittyä siihen, miten tuota ongelmaa lähdet korjaamaan.
Lisää maalausvinkkejä saat Kotokunnas Artin taideverkkokursseilta. Uusin Kevään merkkejä -akvarelliverkkokurssi on juuri julkaistu ja sen ilmoittautuminen on nyt auki. Kurssi on saatavilla myös TARJOUSPAKETTINA Väriopin salaisuudet -verkkokurssin kanssa. Tervetuloa mukaan!
P.S. Muista hyödyntää alekoodi sekä Epassi-, Edenred- ja Smartum-etusi.
0 Kommentit