Tämä teksti on sinulle, joka etsit omaa tyyliäsi taiteilijana
Olen aina ollut taiteilijana utelias ja moneen suuntaan kurotteleva. Usein se on tarkoittanut sitä, etten ole ollut ihan varma mikä oma tyylini tarkalleen on. Kaikkialla muistutetaan, ettei kannata yrittää olla kaikkea kaikille, vaan taiteilijana (ja yrittäjänä) kannattaa etsiä se oma niche eli oma ydinalue, jolla toimia. Olen yrittänyt välillä etsiä sitä tietoisesti kokeilemalla eri tyylejä, tekniikoita ja välineitä. Abstraktimpaa tyyliä, esittävämpää, maisemia ja eri väripaletteleja. Paljon olenkin kokeiluistani oppinut, mutta sitä Oman Tyylin ydintä en ole löytänyt ja se on ollut ihan ookoo.
Tässä kohtaa haluan myös sanoa, että varsinkaan harrastajalle ei ole mitenkään pakollista tai tarpeellista etsimällä etsiä omaa tyyliä. Sen sijaan usein tarve oman taiteilijaidentiteetin löytämiselle tuleekin sisältäpäin. Moni meistä haluaa oppia tuntemaan itsensä luovana tekijänä ja se liittyy vahvasti oman äänen löytämiseen.
Kevään aikana olenkin oivaltanut jotain todella oleellista oman tyylin etsimisestä.
En maalannut alkuvuoden aikana juuri ollenkaan muita maalauksia kuin verkkokurssien harjoitustöitä videoille. Niiden suunnitteleminen ja maalaaminen onkin aina todella mieluista ja mukavaa, vaikka lähestymistapa niihin on ihan eri kuin ns. omiin töihini, koska kyse on ensisijaisesti myös opetusmateriaalista. Niiden avulla pysyin kiinni myös maalausrutiinissa, kun elämä heitti ylimääräisiä kapuloita rattaisiin ja arki tuntui jonkin aikaa tavallista raskaammalta. Juuri silloin koin vahvasti, että tarvitsin maalaamista myös tyhjentämään päätä ja tarjoamaan pitkältä tuntuvan talven keskelle jotain mikä toisia iloa ja keveyttä elämään. Aloin pohtia mitä sellaista voisin maalata mikä tekisi minut iloiseksi ja onnelliseksi. Silloin ajattelin kesäisiä puutarhoja, kasvihuoneita ja kukkia. Ne veisivät minut pois pitkän talven harmaudesta lähemmäs lämpöistä kesää.
Ja niin aloin tehdä kesäisiä puutarhamaalauksia. Etsin inspiraatiota, luonnostelin, maalasin ja olin ihan valtavan innoissani. Ideoita pulppusi enemmän kuin ehdin tuoda paperille, mutta ennen kaikkea puutarhojen maalaaminen teki minut onnelliseksi. En vain halunnut maalata puutarhaunelmia, vaan minun oli pakko saada tehdä niitä. Ymmärsin, että luovuuden vapautti yksinkertainen asia: innostuminen. Se taas sai ajattelemaan luovaa prosessia hieman eri kantilta. Ehkä omassa tyylissä ei ole kyse niinkään tekniikasta, suunnitelmallisuudesta ja tavoitteista. Ehkä oman tyylin yhdin on siinä, että löytää yksinkertaisesti jotain mitä on pakko saada maalata, kun kerran aloittaa. Silloin luovuus pääsee virtaamaan kaikkein vapaimmin ja muut palikat loksahtelevat helpommin paikoilleen.
Tämän oivalluksen vuoksi ymmärsin myös sen, miksi kurssimateriaalien suunnittelu ja maalaus tuntuu lähes aina niin helpolta ja luontevalta. Se johtuu siitä, että olen niistä aina niin innoissani. Ja innosta käsin on helppo työskennellä, vaikka joutuisikin ratkomaan asioita, muuttamaan suunnitelmia ja pohtimaan isompia kokonaisuuksia.
Kun siis seuraavan kerran pohdit mikä voisi olla Sinun juttusi, Sinun tyylisi taiteilijana, älä ajattele järjellä ja sulkien vaihtoehtoja pois. Pysähdy pohtimaan mikä saa sinut hymyilemään, sydämen sykähtämään ja kutsuu luokseen. Silloin olet todennäköisesti lähellä omaa kutsumustasi taiteilijana.
Huomaa kuitenkin, että tyylin ei tarvitse olla pysyvä. Se saa muuttua ja sen tehtävä on myös kuljettaa sinut eteenpäin. Muista myös, että vaikka ihailet toisen taiteilijan tyyliä ja töitä, ei se tarkoita välttämättä sitä, että saman tyylin toteuttaminen saisi oman sydämesi laulamaan. Taiteen katsominen ja tekeminen ovat eri asioita. Pohdi mikä ihailemasi taiteilijan tyylissä syvimmiltään viehättää ja miten se voisi näkyä sinun taiteessasi. Onko kyse aiheesta, värienkäytöstä vai ehkä maalaustekniikasta?
Toivottavasti tästä ajatuksesta on iloa myös omalla taiteilijapolullasi, jos oma suunta on nyt tai joskus myöhemmin hukassa. Olisi myös mahtavaa kuulla, miten olet löytänyt oman tyylisi, jos se on jo sinulle kirkastunut.
P.S. Omat puutarhamaalaukseni tulevat kevään aikana päätymään myös ainakin postikorteiksi ja printeiksi. Jos siis kaipaat puutarhaunelmia ilahduttamaan arkeasi, seuraa blogia tai Instagramia.
Hei!ihana kun päädyin tänne akvarellimaalauskurssille. Ihana katsella tekemistäsi. Tunnen että sormet alkavat syyhyään innostavasta tavastasi. minä olen vasta alkumetreillä ja koen etten osaa maalata vesiväreillä. Yritän....Pastellit ja lyijykynät on helpompi juttu minulle.
VastaaPoista