Pikkulinnut työpöydällä

Minulla oli muutamia asioita toivelistalla, kun etsimme pari vuotta sitten uutta kotia. Lautalattioiden ja pihasaunan lisäksi halusin ehdottomasti, että voisin katsoa ikkunasta talvisin lintujen ruokintapaikkaa.

Lintujen talviruokintapaikka kuulostaa ehkä hassulta talonostajan toivelistalla, mutta edellinen kotimme oli rakennettu peltotontille, eikä puita juuri talon ympärillä ollut pieniä taimia lukuunottamatta. Talvisin linnut eivät siis myöskään pihapiirissämme oikein viihtyneet. Se oli sääli, sillä lintujen puuhastelujen seuraaminen ja uusien lajien bongaaminen on itselleni yksi talven iloja. On tunnelmallista unohtua seuraamaan lintujen puuhia ja vastapalveluna ruokintapalvelusta linnut jäävät usein myös kesällä pesimään pihapiiriin ja hoitavat ötökkökontrollointia ruokkiessaan poikasiaan.

Tässä kodissa tiesin heti, että oivallinen ruokintapaikka on keittiönikkunan edessä omenapuiden keskellä. Lintuja tulee katseltua aina, kun käyn tekemässä kupillisen teetä  tai laittamassa ruokaa. Yhden hurjan hetken koin pian sen jälkeen, kun kauan odottamani hömötiaiset olivat saapuneet ruokintapaikalle ja toinen niistä lensi suoraan ikkunaa päin, kun olin lasin toisella puolella lintuja katselemassa. Tee unohtui siltä seisomalta pöydälle, kun juoksin tarkistamaan pienen raukan kuntoa. Hömötiainen on vaarantunut laji ja olisi ollut aivan kamalaa saada heti yksi hengiltä, kun sellainen eksyy pihapiiriin. Löysin tinttisen onneksi ikkunan alta kuusamaköynnösten seasta pää pökkyrällä. Onneksi raasu tokeni hiljalleen ja lopulta se lensi tiehensä. Muutaman päivän ajan tällä hömötiaisella törrötti yksi sulka päässä pystyssä muistona harkitsemattomasti lentoreitistä. 

Lintubongausvihkoni mukaan lajihavaintoja on tällä hetkellä viisitoista. Jos olet seurannut Kotokunnas Artia Instagramissa, olet ehkä huomannut lintumaalausprojektini, sillä tarkoitukseni on maalata akvarellimuistikirjaani kaikki ruokintapaikan linnut. Lisäksi minulla on nyt aivan toinen lintumaalausprojekti työpöydällä ja asiaan liittyy vahvasti pihapiirin pikkulinnut. 

Tältä muuten näyttää, kun teen akvarellikuvituksia. Teen paperille ensin kevyitä luonnosteluja, jotka hion sitten ohuella tussilla mahdollisimman selkeiksi ja riittävän tarkoiksi, jotta voin kopioida ne akvarellipaperille. Käytän tähän valolevyä, jonka läpi kuvan saa piirrettyä. Tämän jälkeen maalaan teoksen valmiiksi. Nämä maalaukset tulen siirtämään tietokoneelle, sillä ne ovat osa kuvitusprojektia. Sen vuoksi maalaan samalle paperille useamman pienen maalauksen. 

Tästä projektista puuttuu vielä ainakin seitsemän pientä lintumaalausta ennen kuin pääsen työssä eteenpäin ja paljastamaan mistä on kyse. Tällainen salamyhkäisyys on vähän tylsää, mutta näytän mieluummin mitä olen saanut aikaan kuin yrittäisin selittää sitä etukäteen. Tämä on kuitenkin jotain erityisen kivaa erityisesti linturakkaille ja pihapiirin lintubongareille. 

Onko siellä muita innokkaita lintubongareita?